Lähde: Äri-IT syksy 2023
Keinotekoisen kalafileen luomiskilpailu – voittimiljoonat ovat virolaisten tutkijoiden käsien ulottuvilla!
Nimeltään monimutkaisen elintarvike- ja fermentaatioteknologian kehittämiskeskuksen tutkijoilla on salaisuus: heidän tietotasonsa on niin hyvä, että useat konsernit ympäri maailmaa ovat kutsuneet heidät tutkimuskumppanikseen. Nyt myös myynti ja projektinhallinta viedään IT:n avulla uudelle tasolle.
Kasviperäisistä raaka-aineista valmistetulla lihalla, maidolla ja kalalla on yksi suuri puute: maku on eläinperäiseen ruokaan tottuneelle vielä melko vieras. Monta vuotta kestäneen maailmanlaajuisen XPRIZE Feed the Next Billion -kilpailun tavoitteena onkin kannustaa tutkijoita ponnistelemaan, jotta laboratoriosta peräisin oleva kasviperäinen liha ja kala olisivat yhtä maukkaita kuin tavallinen liha ja kala.
Päävoitto on houkutteleva: 15 miljoonaa dollaria! Vielä tärkeämpää tiedekeskuksille on kuitenkin kilpailun parhaiden joukkoon pääsemisestä saatava maine. Niin voi osoittaa tasonsa koko maailmalle ja tehdä itsensä näkyväksi uusille yhteistyökumppaneille ja asiakkaille.
Tallinnassa toimivan elintarvike- ja fermentaatioteknologian kehittämiskeskuksen (TFTAK) tutkijat ovat menestyneet yllättävän hyvin, sillä he ovat yltäneet kasviperäisellä kalafileellään XPRIZE-kilpailun kuuden finalistin joukkoon. Heillä on ainutlaatuinen lähestymistapa keinotekoisen kalafileen valmistukseen: sen sijaan, että kasvimassan mausta yritettäisiin tehdä mahdollisimman kalaisa vain mausteilla, he käyttävät myös käymistekniikoita.
Jos asiaan syvennytään tarkemmin, poikkeuksellinen menestys ei olekaan niin yllättävää. TFTAK on ollut jo vuosia sellaisten elintarvikekonsernien kuin Du Pont, IFF, Lallemand jne. tutkimuskumppani. On ymmärrettävää, että tällainen yhteistyö toimii vain, jos tutkijamme ovat yhtä älykkäitä tai jopa älykkäämpiä kuin kollegansa suuryritysten kehittämiskeskuksissa.
Bakteerit – ihmiskunnan tulevaisuus?
Toinen TFTAK:n tärkeä tutkimussuunta liittyy ruoansulatuskanavan uusien bakteerien tuotantoteknologiaan.
Miksi tutkimuskeskuksen pitäisi omistautua bakteereille? Yksi TFTAK:n perustajista ja tieteellinen neuvonantaja Raivo Vilu selittää: ”Elämme erittäin mielenkiintoisella aikakaudella. Se alkoi viime vuosisadan lopulla, kun ihmisgenomin sekvensointitekniikka luotiin. Sen ansiosta 2000-lukua pidetään synteettisen biologian ja systeemibiologian vuosisatana. Jonain päivänä on uusi normaali, että luomme laboratoriossa bakteereja, joita evoluutio ei ole pystynyt tekemään neljän miljardin vuoden aikana.”
Ihmisen sisällä elää jopa kaksi kiloa bakteereja, pääasiallisesti ruuansulatuskanavassa. Kuvaannollisesti sanottuna tämän 11 metriä pitkän letkun viimeiselle metrille ovat kertyneet arvokkaimmat bakteerit, yhteensä 1000 lajia! ”Biologit suorastaan vitsailevat, että ihminen on mekaaninen organismi, jolle bakteerit kertovat, mitä tehdä, minne mennä ja miten elää”, Vilu sanoo. Tällä vitsillä on totuuspohja, sillä juuri bakteerit määrittävät suurelta osin ihmisen terveydentilan ja jopa mielialan. Bakteerit ovat korvaamattomia elimistön prosesseissa (aineenvaihdunta, immuniteetin takaaminen, loisten torjunta jne.). Jos ne ovat epätasapainossa (esimerkiksi liiallisen stressin vuoksi), se vaikuttaa suoraan ihmisen terveyteen.
On totta, että bakteereja voidaan jo nyt kasvattaa keinotekoisesti. Virossakin on jo pitkään tunnettu kefiiriin sekoitettu Gefilus-maitohappobakteeri. Yleensä niitä pystytään kuitenkin kasvattamaan vain yksittäin ja sitten sekoittamaan keskenään.
TFTAK:n laboratorion fermentoreissa kasvaa (tietenkin piilossa vieraiden katseilta) erilaisia bakteeriyhteisöjä. Juuri oikeat yhteisöt ovat se salainen ase, johon tulevaisuuden elintarviketeollisuuden uskotaan perustuvan. TFTAK:n tehtävänä onkin kehittää teknologia uusien bakteeriyhteisöjen luomiseksi, joita puolestaan voitaisiin käyttää juustojen, jogurttien, levitteiden jne. valmistukseen. Ei kuitenkaan pelkästään. Yhä enemmän puhutaan esimerkiksi kantasolujen kasvattamisesta ihmisen elinten palauttamiseksi tällä tavalla. Kantasolut tarvitsevat ravinnokseen erityisiä hiivoja. TFTAK:n tutkijat ovat antaneet oman panoksensa myös näiden hiivojen kehittämiseen.
Useiden projektien hallinta vaatii erikoisratkaisun
TFTAK:n kruununjalokivi on Taltechin takana olevalla innovaatiokampuksella sijaitseva laboratorio. Parikymmentä vuotta sitten se oli kooltaan 200 neliömetriä ja siellä työskenteli 15–20 työntekijää. Uusi laboratorio, johon muutettiin tänä vuonna, on kooltaan 2500 neliömetriä, ja työskentelijöitä on jo noin 100.
TFTAK:lla on yksi merkittävä ero perinteiseen tutkimuslaitokseen verrattuna: siellä tehdään korkeatasoista tiedettä, mutta selviytyäkseen sen on myös myytävä tutkimustuloksia. Siksi jokainen yrityksen tutkija on myös myyjä, joka pitää silmät ja korvat auki konferenssiin osallistuessaan ja tuo usein hyviä liidejä. Myös useat yritykset kääntyvät yhä enemmän TFTAK:n puoleen erityisissä tuotanto-ongelmissa.
Tämä tarkoittaa, että keskuksessa on aina meneillään lukematon määrä eri vaiheissa olevia projekteja lupaavista liideistä loppuvaiheessa oleviin projekteihin. Jossain vaiheessa tähänastiset ratkaisut alkoivat vanhentua. ”Työntekijämäärän kasvaessa asiat eivät enää toimineet käytäväkeskustelujen ja Excelien perusteella”, TFTAK:n teknisen osaston ja pilottiprojektien johtaja Martti Tamm kertoo. ”Olemme tulleet siihen pisteeseen, ettemme voi toteuttaa enempää kuin 30–40 projektia vuodessa, vaan meidän on tehtävä valinta. Tarvitsimme myös reaaliaikaisen yleiskatsauksen projekteista ja varastotilanteesta. Kaipasimme ratkaisua, jossa projektinhallinta ja myyntiputkimoduuli olisivat yhdessä.Ajan mittaan TFTAK:ssa kokeiltiin Lotus Notesia, Google Spreadsheetiä ja muita ratkaisuja, mutta ne eivät syystä tai toisesta kuitenkaan sopineet.
Lopulta tutkijoille ominaisella perusteellisuudella käytiin läpi seitsemän ohjelmiston mahdollisuudet, ja seulaan jäi Dynamics 365 Project Operations. ”Myyntiputken yksi tärkeä tavoite onkin kartoittaa myyntiliidejä, sovittaa itsensä niiden avulla vastaamaan paremmin markkinoiden odotuksia ja ennustaa tuleva liikevaihto”, Tamm sanoo. ”Samalla projektinhallintamoduuli on projektipäällikön päivittäinen työkalu, jossa tehdään budjetti sekä hintatarjoukset ja seurataan, miten projektien etenevät. Samalla saa kuvan siitä, mihin työntekijöiden aika kuluu.”
EAS:n tuella toteutunut digitalisointiprojekti on vasta kehitysvaiheessa, joten on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä. Se mitä haluttiin – projektimyynnin ja hallinnon yhdistäminen – on kuitenkin nyt jo päivittäinen rutiini.
TFTAK on myös aloittanut yhä enemmän paikallisia projekteja, minkä ansiosta kansainvälinen tietotaito on saavuttanut myös meidän yrityksemme. Mainittakoon vaikka Tere-jogurtit, Värskan virkistävät juomat, Thormi-nakit – olemme tehneet yhteistyötä yhteensä lähes 70 virolaisen yrityksen kanssa. Maailman mittakaavassa parasta on kuitenkin TFTAK:n menestys XPRIZE-kilpailussa. Mikä tahansa tutkimuskeskus olisi ylpeä päästessään näiden kuuden finalistin joukkoon, joista jokainen ansaitsisi voiton. Jos siis eräänä kauniina päivänä projekteja alkaa tulla ovesta ja ikkunasta, TFTAK on joka tapauksessa valmis hallinnoimaan niitä.
TFTAK otti yhteistyössä BCS Iteran kanssa käyttöön Microsoftin CRM-ratkaisun Project Operations sekä asiakkaiden että projektien hallinnoimista varten.
